Ilolla ilmoitamme, että Sinut on valittu opiskelemaan Kucku-yliopistoon!
Maailman lyhimmät ja epävirallisimmat kandidaattiopinnot alkavat aloitusseremonialla ja päättyvät päätösseremoniaan.
AVAJAISTEN OHJELMA (pe 18.9. klo 16, Kino Marilyn):
klo 16 Kucku-yliopiston pylväiden paljastus Kino Marilynin ulko-ovilla
klo 16.15 Avajaispuheet ja opintoihin orientointi, Kuckun Sanomien julkistus
klo 17 Pontus Purokurun juhlaluento: Kissat viiveen filosofeina
PÄÄTÖSSEREMONIAN OHJELMA (su 20.9. klo 16.15, Kappelinpuisto):
klo 16.15 Kiitospuhe
klo 16.30 Juhlaperformanssi: Shelter for One -installaatio, Loviisa Solidarity Choir.
KIELET: suomi, ruotsi, englanti
IKÄSUOSITUS: sopii kaiken ikäisille
SAAVUTETTAVUUS: Avajaiset: Kino Marilyniin pääsee pyörätuolilla takaovesta, jonka henkilökunta avaa pyynnöstä. Sisäpihalla on ramppi ja porrashissi, mutta ramppi on jyrkähkö. Salissa pääsee kulkemaan vapaasti pyörätuolilla. Elokuvateatterissa on inva-wc.
Päätösseremonia: Kappelinpuistoon on esteetön pääsy pyörätuolilla.
LOVIISALAINEN PYLVÄSJÄRJESTELMÄ
Kuvataiteilija Kati Rapia on luonut iänikuisten doorilaisten, joonialaisten ja korinttilaisten pylväsjärjestelmien haastajaksi loviisalaisen pylväsjärjestelmän.
Loviisalainen pylväsjärjestelmä yrittää hahmottaa mitkä arvot meitä tänään kannattelevat, mitkä rakenteitamme ja ajatuksiamme. Millaisia on nykypäivän liminaalitilat*, uskaltaako niistä mennä läpi?
Rapian kaksiulotteiset pylväät moniulotteisessa maailmassa University of Kuckun esityspaikoilla toimivat portteina taiteen ja tutkimisen maailmaan.
*liminaali: kahden tilan välissä tai kynnyksellä oleminen; siirtymätila; rajapinta
Kati Rapia tutkii maailmaa on monialaisen kuvataiteilijan keinoin, piirtäen, kirjoittaen ja valokuvaten. Hänet voikin nähdä todennäköisimmin veden lähettyvillä, pienissä parvissa sekä kirjapinojen takana.
University of Kuckuun Rapia on luonut oman porttiteoriansa ja Kucku yliopistolle sen mukaisen liminaalisen, loviisalaisen pylväsjärjestelmän.
SHELTER FOR ONE
Kucku-festivaalin loppuseremoniassa Shelter for One kohoaa suureksi teltaksi. Kuinka monta ihmistä mahtuu sen tekstiilimäärän alle, jonka yksi ihminen kuluttaa?
Shelter for One on teltan ja mekon hybridi, jonka on suunnitellut kuvataiteilija Heidi Lunabba. Festivaalin loppuseremoniassa teos nostetaan esiin, ja sen valtavan mekon alle voi hakeutua suojaan. Loviisan kaupunki sai nimensä Ruotsin kuninkaan Adolf Fredrikin puolison, kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. Hänen kruunajaismekkonsa oli leveydeltään peräti 2440 mm – ympärysmitaltaan siis huomattavasti suurempi. On helppo ajatella, että tämä 1700-luvun puku kuvastaa kohtuutonta ylikulutusta.
Suomessa yksi henkilö osti vuonna 2025 keskimäärin 13 kg uusia vaatteita vuodessa. Kun keskimääräinen elinajanodote on 82 vuotta, tämä vastaa yli tonnia vaatteita henkilöä kohden yhden elämän aikana.
Shelter for One on installaatio ja performanssi, joka tekee näkyväksi valtavan tekstiilimäärän, jonka kulutamme elämämme aikana. Teos on parhaillaan tekeillä, ja Loviisassa esillä olevaan teokseen käytetty tekstiilimäärä vastaa vasta osaa yhden ihmisen elinaikanaan kuluttamasta tekstiilimäärästä. Jää nähtäväksi, onko teosta fyysisesti mahdollista saattaa loppuun – onko mahdollista ommella tonni kangasta yhdeksi mekoksi?
Shelter for One on syntynyt kollektiivisena teoksena työpajoissa, joihin loviisalaiset ovat osallistuneet.
Heidi Lunabba työskentelee osallistavan ja yhteisölähtöisen taiteen parissa julkisessa tilassa sekä osana yhteiskunnallista keskustelua.
Installaatioiden, valokuvan, videon ja kollektiivisten prosessien avulla hän tutkii identiteettiin, kommunikaatioon ja kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, joissa osallistujien kokemukset ja ideat muodostavat keskeisen osan teoksia.
Hän näkee taiteilijan roolin sellaisten kohtaamisten ja yhteisen tekemisen edellytysten luomisena, jotka voivat saada muodon merkityksellisissä ja esteettisesti viimeistellyissä teoksissa.
